lauantai 10. marraskuuta 2012

Mieli maassa ja suunnitelmat murskana...

Nyt ei ole lippu kyllä kovin korkealla... Tänään oli Sofin ja Milan silmätutkimukset ja Milan silmät olivat täysin terveet, ei ylimääräisiä ripsiä, ei mitään. Se on tietty hieno juttu!

Mutta meidän Sofi pikkuinen... Meillä on taustalla niin terveitä silmiä ollut, ei mitään sairauksia muutenkaan ennen todettu. Menin siis tosi hyvillä mielin tutkimuksiin, jännittäen lähinnä Milan tulosta, koska shelteillä silmäsairauksia paljon enemmän todetaan. Niin siitä kuitenkin kävi, että Sofille merkittiin epäilys Kataraktasta eli etenevästä harmaakaihista, joka voi viedä näön molemmista silmistä k o k o n a a n :( :( :(

Kevään pentue oli jo täysin suunniteltu ja mietitty, mutta nyt tuli niidenkin tie päähänsä... Sofiahan ei nyt voi enää jalostukseen käyttää. Harmittaa niin paljon etten osaa oikein kuvailla. Ja nyt tässä onkin sitten piinalliset puoli vuotta - vuosi ennen kuin voidaan mennä kontrollitutkimuksiin, jossa voidaan lopullisesti todeta sairaus. Silloin siis näkee onko se edennyt vai eikö... Voi harmin harmin harmi!!!!

Jos käykin niin, että sairaus etenee, niin millaista on sokean koiran elämä... :´(

Voi minun pientä <3

13 kommenttia:

  1. Kauheaa :c jaksamisia teille, ja Sofille miljoonittain rutistuksia!

    VastaaPoista
  2. Olipa ikävä uutinen!

    Meijän äippä kertoi, että Pyry-pappa pärjäsi vallan mainiosti, vaikka oli melkein sokea. Huonekaluja ei voi paljon siirrellä, että ei niihin törmäile. Yhdellä meidän tuttavalla oli 2 cairninterrieriä ja toinen täysin sokea. Ei menoa haitannut, kun toinen koira opasti ja kuulo pelasi. Hyvin suunnisti ääntä kohde. Joten älähän kuitenkaan liikaa sure...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kuulemma koira oppii sokeiden kanssa yleensä elämään... Mutta ajatus tuntuu silti aika kamalalta :(

      Poista
  3. Voi, kun kurjaa! :(((

    Harmaakaihista sen verran, että se on tavallaan silmän tapa vanheta. Eli meille jokaiselle tulee harmaakaihi, jos vaan eletään niin pitkään, että se ehtii tulla. Ihmisiltä harmaakaihi voidaan myös leikata ihan rutiinitoimenpiteenä. En tiedä, tehdäänkö esim. Amerikoissa koirillekin jo kaihileikkauksia.

    Harmaakaihi voi olla myös synnynnäinen vika ja sen kasvasmista kiihdyttää jotkut lääkkeet, joista merkittävin lienee kortisoni. Meidän edesmenneellä Rosa-mummulla harmaakaihi aiheutti ajan kuluessa varmaankin lähes täyssokeuden. Kaihissa armollista on se, että näkö heikkenee pikku hiljaa, joten siihen ehtii tottua paremmin kuin yhtäkkiseen sokeutumiseen. Koirilla näkö ei ole samalla tavalla ihan niin tärkeä aisti kuin meillä ihmisillä. Koirilla kuulo- ja hajuaisti auttavat kompensoimaan näön heikkenemistä.

    Rosa pärjäsi erinomaisesti, vaikka näkö heikkenekin. Komppaan Myrskyn ja Tuiskun äippää sanomalla, että huonekaluja ei loppu vaiheessa kannattanut siirrellä, koska silloin saattoi tulla törmäyksiä. Olen kuullut myös paljon tarinoita siitä, että perheen toiset koirat auttavat huononäköistä, vähän kuin opaskoiran tavoin. Meillä Ines ei kyllä tehnyt niin, mutta varmasti Rosa silti sai apua Ineksen seuraamisesta.

    Rosalle ei tehty koskaan varsinaista silmätutkimusta, joten en osaa sanoa, oliko Rosan vaiva synnynnäinen vai kortisonin aiheuttama vai sekä että. Rosahan sai elämässään valitettavan paljon kortisonia erilaisiin ihovaivoihinsa.

    Kunhan toivut vähän alkujärkytyksestä, joka on varmasti tosi suuri, niin lohdutan sanomalla, että Sofi tulee kyllä pärjäämään hyvin, vaikka hänelle kaihi tulisikin. Älä kuitenkaan ajattele, että vähättelisin asiaa, en todellakaan. Mutta kaihi ei onneksi ole sillä lailla vaarallinen vaiva, että lyhentäisi esim. elinikää, tms. Pentuhaaveiden kannalta sitten kaihimahdollisuus on tietenkin TOSI, TOSI kurja ja tylsä juttu. Olen siitä hyvin pahoillani.

    Onneksi saitte sentään Milan simmuista hyviä uutisia! :)

    Jaksuja ja rapsuja sinne kovasti! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Niin onhan kaihi ihmisillä yleinen... Mutta Sofi on 2v ja ei tätä kuuluisi tämän ikäisellä koiralla olla kuitenkaan. En nyt tullut kysyneeksi, että kuinka nopeasti sokeutuminen etenee (siitä varmasti puhetta kontrollikäynnillä, mikäli siellä todetaan etenevä tyyppi), mutta jos kovinkin nuorena sokeutuu, niin olen tosi tosi surullinen Sofin puolesta. Kyllä silti tuntuu että siinä menee nuoren koiran elämä pilalle :S Vaikka tokihan siihen varmasti jollain tapaa tottuu.

      Ja aika kamalaa odotella siihen kontrollikäyntiin asti, että tietää mihin suuntaan tässä ollaan kulkemassa. Mikäli tietäisi varmasti, että se näkö alkaa mennä, niin sitten osaisi varmaan alkaa asennoitua paremmin...

      Ja myönnettäköön, että tuo pentu-asia harmittaa myös aivan hirveästi, olin niin odottanut omaa ensimmäistä pentuetta, ja olisin sen niin Sofillekkin suonut :(

      Ja onneksi Milan terveet silmät vähän piristi päivää, niitä jännitin myös kovin. Kiitos tosiaan tsempistä, kaipa tästä toivutaan.

      Poista
  4. Juu, 2vee koiran ollessa kyseessä, tuntuu tottakai kaikki vaivat tosi kurjilta. :( Ymmärrän harmituksesi TOSI hyvin!

    Harmaakaihin kasvunopeus on tosi yksilöllistä, mutta usein kasvu on hyvin hidasta. (Kortisoni sen sijaan nopeuttaa yleensä kasvua paljon). Voi hyvin olla myös niin, että koiran mykiöissä on yksi tai useampi kaihiläntti, jotka sumentavat näköä vain niiden kohdalta ja muutoin näkökenttä säilyy kirkkaana. Kaihi saattaa esiintyä myös niin näkökentän ulkoreunoilla, että sillä ei ole vuosiin todellista vaikutusta näkemiseen.

    Ymmärrän hyvin, jos nyt juuri huonot uutiset kuultuasi, et pysty lohduttumaan sanoistani. Pentuhaaveiden myttyyn meneminen on tietysti myös tosi iso pettymys. Toivon täydestä sydämestäni, että Sofin kohdalla on lopulta kyse väärästä hälytyksestä. <3

    PS. Tuo kuva Sofista westietyynyn vieressä on niiiin ihana! <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos muistan oikein, niin lääkäri taisi puhua jotain useammista länteistä... mutta oikeastaan olin vain niin ymmälläni, etten oikein kuullut lääkärin puheesta muuta kun että saattaa sokeutua ja ei voi käyttää jalostukseen. Eipä sitä auta muu kuin odotella kontrollia.

      Mutta hyvä kuulla, jos etenee hitaasti, sittenpähän ehtii ainakin hyvin tottua tilanteeseen ja opetella käyttämään entistä enemmän muita aisteja!

      Kiitos paljon sanoista, ja eikös vaan olekkin söpö kuva :)

      Poista
  5. Tosi inhottava juttu. Varsinkin kun olitte jo niitä pentuja suunnitelleet niin pitkälle. Jaksamista, kyllä se siitä ja varsinkin jos etenee hitaasti niin ei teillä ole hätäpäivää vielä moneen vuoteen...

    VastaaPoista
  6. Voi miten kurjia uutisia :( Jaksamista ja tsemppiä teille kovasti ♥

    VastaaPoista
  7. Olipa kurjia uutisia, ei voi muuta sanoa.

    Yläpuolella monet ovatkin jo sanoneet, ettei koira kärsi sokeudesta ja oppii kyllä elämään sen kanssa. Se on totta.
    Ja kannattaa myös muistaa sekin puoli, että harmaakaihissa sokeus tulee pikku hiljaa, siten koira itsekin ehtii tottua siihen. Toisin olisi jos koira sokeutuisi yllättäen, silloin stressitaso ja ahdistus olisi ihan eri luokkaa.
    Hitaasti sokeutumisessa Sofin muut aistit ehtivät kehittyä mukaan uuteen "järjestelyyn" ja Milakin tottuu Sofin uudenlaiseen käyttäytymiseen.

    Ja ehkä kannattaa jo pikkuhiljaa alkaa harjoitella eri äänien ja koskettamisien merkityksiä. Se ohjaa Sofia hellävaraisesti kohti tuntematonta. Silloin kun teidän kommunikointinne toimii, on Sofilla huomattavasti turvallisempi olo.

    Voimia sinne teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon tsempistä sinullekkin! Olen jo vähän tottunut ajatukseen, mutta kunnolla en voi asiaa hyväksyä ennen kuin käydään puolen vuoden päästä kontrollitutkimuksessa, jossa asia mahdollisesti todetaan. En vain haluaisi odottaa yhtään...

      Poista

Iso kiitos kommentista! ♥ Jos kommenttiboksia ei näy, niin sivun päivittämisen pitäisi auttaa :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...