Pentusten ensimmäiset rakennekuvat

Siirryttäessä taas takaisin Milaan :P

Pennut ovat jo saaneet ensimmäiset matokuurinsa, saaneet hieman maistella jauhelihaa, osaavat jo kävellä ja heidän elintilaansa on laajennettu pentukopasta puolikkaaksi huoneeksi. Tämän lisätilan he ovatkin ottaneet mielellään vastaan ja tutkivat kiinnostuneina uutta laajaa maailmaansa :)

Yhtään sen pitemmittä puheitta; heti kun pennut oppivat seisomaan niin pitihän niistä mennä räpsimään ihka ensimmäiset rakennekuvat. Elikkä kuvissa pikkuiset 2,5 vko.

 Junnu 725g

Viiru 667g

Tähti 645g

Poitsu 620g

Kuura 615g

 <3

Sofin viimeaikaiset mietteet

Hei kaikille!

Olen Sofi, muistatteko vielä mut? Se valkoinen uljas terrieri, joka on toinen tämän blogin PÄÄhenkilöistä, vaikka blogi onkin ollut lähiaikoina vaan Mila sitä ja Mila tätä. Mukamas musta ei oo ollut mitään erityistä kirjoitettavaa.... Pah. Mitä sitten vaikka toi vääränrotuinen pikkusysteri onkin harrastanut niitä mallinäytöksiä ja juossut esteitä ja käynyt tapaamassa poika-ystävää ja saanut ne vauvatkin. Mäkin olisin tehnyt noita kaikkia, jos vaan oltais viety, mutta eeeei. Kävin tuossa kesällä jopa itsenäisesti tapaamassa toista valkoista terrieriä, tuota naapurin miestä, mutta emäntä tuli hakemaan mut heti pois, muistatteko?! Voitteko kuvitella?? Mä olin vielä parhaassa vauvojenhankintatilassa sillon, mutta eipä annettu mun saada vauvoja. Ei kun Milalle vaan annettiin. (No kyllä mä Milasta tykkään oikeesti, mutta ymmärtäkää että haluun sisältää tähän kirjoitukseeni vähän traamaa ja tunnetta.)

Ihmettelette varmaan miksi mä tätä nyt kirjotan. Etteko arvaa miksi? No kun tuo emäntä oleilee vaan tuolla vauva-huoneessa, ja lässyttää vauvoille. Lapsellista sanon minä. No, näin kuitenkin tilaisuuteni tulleen ja hipsein tänne kirjoittelemaan. Saattepa kuulla mustakin vähän jottain kuulumisia. 

Mullakin tosiaan on kuulumisia. Mä olen koko kesän juossut takapihalla, haukkunu oravia, haukkunu muita koiria ja haukkunu vielä vähän muuten vaan jos joku kaukainen kaveri jossain muussa pihassa kuulis mut. Ja arvaatteko mitä silloin yleensä tapahtuu, siis silloin kun mä haukun? No sillon emäntä tai isäntä tulee ja komentaa olemaan hiljaa. Yleensä ne huutaa mut sisälle. Mä en yleensä aina heti tule. Ne ehkä luulee, että mä haukun siks että haluisin sisälle, mutta ei ne tajuu etten mä haluu. Mä vaan tykkään haukkua. No nykyää mä silti menen aika nopsaakin välillä kutsusta, kun ne on tiättekö alkanu antamaan mulle nameja aina kun tulen sisälle kutsusta! Kummallista, mutta kelpaa mulle. Namit on meinaan mun juttu.

Oon mä muutakin tehny kun haukkunu. Me ollaan käyty pitkillä mettälenkeillä ja sitten oon myös tokoillut. Emäntä on myös tehny mun kanssa temppuja ja mä oon niissä muuten taitava. Olen aika älykäs vaikka itte sanonkin. Mulla ja emännällä jotenkin natsaa nämä temppu-jutut, tiättekö. Jotenki tajuun aika nopsaa mitä se haluu mun tehdä, ja sitte saan namin aina. Helppoo ku mikä. Mutta arvaattekos onko Mila näissä hyvä? Kheheh. Mä aina nauran partaani kun emäntä yrittää Milalle opettaa jotain. Kyllähän Milakin oppii, ja onhan se jotenkin lapsellisen innokas, mutta kun ei se vaan tajuu aina kaikkee! Jos emäntä sanoo Milalle "tassu", "nouse", "kurre", "kieri" niin ei se pöhkö osaa! Ja mä tyttö tarjoon näitä kaikkia heti kun käsketään. Vaikka emäntä joskus sanoi, ettei noita ole mukamas opetettu Milalle. Mitä sitten, eihän mullekaan olla opetettu! Mähän osasin ne jo pikkupentuja, oon aika varma. No mä olenkin ne tämän perheen aivot.

Niin ja onhan mun pakko kertoa myös näistä ihan parista viime viikosta. On ollut meinaan niin kummallista touhua välillä, että on meikätyttökin saanu päätään pyöritellä. Kaikki alko ihan tossa kolme viikkoa sitten noin pyöreesti sanottuna. Mä meinaan jouduin yksin hoitoon mummulaan. Tämmöstäkään ei oo koskaan ennen tapahtunut, joten haistoin heti että tässä on jotain mätää. Että Mila jäi kotiin ja mä jouduin hoitoon. No siinä meni sitten pari päivää ja arvaatteko mitä kotona odotti kun mä palasin! Jotain niin kummallista että ette ikinä arvaa, joten mä kerron:

Mä haistoin heti kun tulin sisälle että jotain erikoista on sattunu. Kipitin sitten suoraan sinne mistä haju tuli, mutta joku oli laittanu jonkun portin siihe eteen enkä ees päässy kattomaan. Mutta sen verran näin, että Mila makasi jossain laatikossa ja sieltä kuului pientä piipitystä. Tää oli jotain ihan uutta mulle. Ja tiettekö, että toi aktiivisiskoni makasi siellä ihmeen laatikossa päivä tolkulla. Ihan älytöntä. 

No meni pari päivää, että mä en saanu lainkaan nähdä mitä siellä laatikossa oli. Mut mä rauhotuin sitten ja en enää välittänyt koko huoneesta sillee kovin kauheesti. Ja sitten kerran kun Mila meni takapihalle pissalle ni emäntä toiki mulle yhden tämmösen piipittävän pötkön mun haisteltavaks. Ja voin sanoo, että kummastutti. Vähän niinku ihmettelin, että mikä ihme tuo on. Mutta oli se mielenkiintoista. Mä sitten haistelin, tosi varovasti. Jotenkin mä vaa tiesin että täytyy olla varovainen, kyllä toi emäntäkin sen mulle sano. Kuitenkin, se oli tosi kummallinen juttu, semmonen pieni kiemusteleva, kuulemma se oli koiravauva. Mila oli siis saanu vauvat. 

En oikeen tiiä mitä olisin ajatellu, Mila sai vauvat ja mä en. Mä olisin myös halunnu vauvat, ku multa tuli ihan maitoo tisseistä ja kaikkee. Mä kuitenki tykkäsin näistä Milankin vauvoista, enkä ainakaan ollu niille ollenkaan vihanen, vaikka äiti pelkäs vissiin jotain semmosta. Vaikka mä yritänkin oravaa ehkä vähän haukata pihalla, niin en mä sentään tommosia koiravauvoja. Kaikkea sekin luulee. 

No ne vauvat on ollut täällä jo yli kaks viikkoo. Emäntä luottaa muhun jo niin paljon, että mä saan ihan vapaasti tulla pentuhuoneeseen. On ne aika jänniä. Nyt ne vauvat on alkanut liikkumaan ja  välillä ne vähän murisee. Mä oon nyt kuulemma täti. Kelpaa mulle.

Okei, jo riitti noista. Meinas taas mennä Milasta puhumiseks. Mulla on kuulemma ens viikolla parturi. Mulla on nyt niin pitkä turkki, että oon joutunu pitää jotain noloa rusettia päässä jo viikkojen ajan. Ihan käsittämätöntä. Emäntä ei oo ees ottanu musta paljon kuviakaan nyt, kun oon kuulemma niin räävittömän näkönen. Kaikkea sitä kuulee! No ens viikolla mua ehkä sitten kuvataan, kun oon kaunistunut. Nyt täytyy lopetetella, kun emäntä taisi nousta noitten vauvojen vierestä. Kuullaan! Tsau!

Terveisin, 

Sofi 3,5v 
valkoinen länsielämaanterrieri

Pennut 2 viikkoa!

Pieni kuvapainotteinen päivitys taas pennuista. Tänään pienokaiset siis kaksi viikkoa ja hienosti ovat kehittyneet. Kaikilla on jo kokonaan tai osittain silmät auki ja kävelemäänkin jokainen jo pääsee, tosin vaihtelevalla askelmäärällä :)

On ollut kiva kun on saanut olla kotona pentujen kanssa (mitä nyt muutamia työvuoroja olen tehnyt), vaikka mitään suurempaan tekemistä niiden kanssa ei ole ollutkaan, kun pennut nukkuvat edelleen kaiken aikaa, lukuunottamatta ruokataukoja. Onhan niitä tullut pusuteltua ja sylitettyä jonkinverran.

Pieniä luonne-eroja on myös jo mielestäni havaittavissa pentusissa, Kuura ja Junnu tuntuu pippurisimmilta tapauksilta, herkästi ilmaisevat mielipiteensä ;) Tyytyväisiä nekin yleisestiottaen ovat eivätkä turhasta piipitä, mutta jos kesken unien nostetaan syliin tai sopiva tissi ei heti löydy, niin johan saattaa päästä kiukkuinen vikinä :) Poitsu taas on rauhallisuuden tyyssija eikä turhasta äännähtele tai möngi :) Viiru ja Tähti taas ovat melko perusjätkiä, meneviä viilipyttyjä :P

Kasvukin pysyy tasaisena, jokaiselle tulee painoa hienosti. Tänään oli jo kaikki päässeet yli 500g. Lapsukaiset ovat kooltaan tällä hetkellä tässä järjestykssä isoimmasta pienimpää: Junnu, Viiru, Tähti, Kuura, Poitsu.

Junnu

Viiru

Tähti

Kuura

Poitsu

Siinä "viralliset potretit" :) Ja tässä vielä vähän sekalaista kuvaa koko poppoosta:

Pentujen 1 vko -potretit

Nopsaan on eka viikko mennyt, huomenna pennut jo 1 viikon ikäisiä! Kuvat otin jo tänään, kun huomenna olen koko päivän töissä ja pennuilla on hoitaja :)

Viikko on mennyt hienosti, Mila hoitelee pentuja itsenäisesti. Kaikkea aikaansa se ei kyllä pentulaatikossa vielä, mutta hienosti hommansa se hoitaa. Mila on muutenkin palautunut synnytyksestä todella hyvin, tuntuu kun se jo olisi täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

Pennut taasen nukkuvat, syövät ja ilmoittavat aina jos on nälkä tai kylmä. Kasvaneet ne on hienosti. Trikit on jo kaikki reippaasti päälle 300g, mutta merlet eivät ihan vielä. Tänään aamupunnituksessa merletyttökin oli mennyt merlepojasta ohi. Poikakin on kyllä oikeen hyvävointinen ja syö hyvin ja vatta pullottaa :)

Junnu

Viiru

Tähti

Kuura

Poitsu

Sofi on ottanut pennut yllättävän hienosti :) Vähän jännitin, että miten sen kanssa tulee sujumaan, mutta se on vain avoimen kiinnostunut pennuista ja no antanut niille pusujakin, silloin kun olen sen antanut niitä varovasti haistella. Pentuhuoneessakin se on valvottuna ollut hieman kauampaa seuraamassa, kun Mila ei tunnu olevan siitä moksiskaan. Yksin sillä ei olekaan sinne lupaa mennä ja jos en ole näköpiirissä vahtimassa niin laitan aina portin kiinni. Mutta erittäin tyytyväinen olen siihen, miten se on pentuihin suhtautunut :)

Heh, Sofin tukka alkaa näyttää jo aika järkyttävältä xD Vielä reilut pari viikkoa trimmiin...

Hyvää alkavaa viikkoa! :)

Junnu

Maitobaarilla

Pentujen ensihetket

Muutaman hassu päivä takana ja pentujen kanssa menee hienosti <3 Mila osaa niitä hyvin hoitaa eikä itselle ei oikein jää muuta kuin Milan tarpeista huolehtiminen. Kaikki pennut on kasvaneet tasaisesti, trikit edelleen johdossa, merlepoika toiseksi pienin ja prinsessa pitää perää, muttei ole kuitenkaan jäänyt pojista jälkeen kasvun suhteen. Kaikki osaa hakeutua emän ja sisärusten lämpöön. Ensimmäisen ja toisen päivän annoin pentusten olla melko rauhassa emän kanssa, mitä nyt kerran päivässä punnitsin ja pari kertaa päivässä kävin läpi ja katsoin että masut pullottaa ;) Nyt aletaan sitten päivittäin hypistelemään pentuja entistä enemmän, jotta tottuvat alusta asti käsittelyyn ja oppivat myös stressinsietokykyä, kun joutuvat hetkeksi pois emon lämpimästä suojasta. Koitan myös olla liikaa puuttumatta emän ja pentujen keskinäiseen olemiseen, niin etten ole heti "pelastamassa" pentua, jos se hieman eksyy vatsalta tai ei meinaa löytää tissiä :)

Mila on voinut hyvin, vaikka eilen se alkoi jonkinverran petailemaan taas ja ajoittain on hieman levoton. Ei suuressa määrin, mutta luulen että kohtu vähän supistelee. Lämpökin sillä edelleen on koholla, mikä on kyllä ihan normaalia synnytyksen jälkeen. Toivottavasti rakas kuitenkin paranee mahdollisimman pian <3 Olen myös rasvaillut sen tisuja, kun ovat melkoisessa käytössä tässä parina päivänä olleet :)

Eiliseltä muutama kuva, pennelit tässä siis kahden vuorokauden ikäisiä:

 Ylhäällä poika, joka on saanut väliaikainimen "Poitsu", alhaalla neiti "Kuura"

Trikkipojat "Junnu", "Tähti" (yläoikea) sekä "Viiru" (alaoikea)

 Poitsu, Junnu ja Kuura

 Junnu, Kuura, Viiru, Tähti, Poitsu

merlet: Kuura ja Poitsu, trikit: Tähti, Junnu ja Viiru

Pennut syntyneet!

Eilen vihdoinkin oli pentusten syntymäpäivä! <3 Täysin laskettuna aikana, eli 63. vuorokaudella nämä sitten päättivät maailmaan tulla :) Aloitin Milan lämpöjen seurannan viikkoa ennen laskettua aikaa, ja lämmöt alkoivat perjantaina sahaamaan 37,8 ja 37,1 välillä. Tätä jatkui pari päivää ja lopulta maanantaina päivällä lämmöt tippui 36,3 asteeseen ja siinä kohtaa arvasin synnytyksen käynnistyvän. Samana iltana viiden aikoihin Mila alkoi tehdä pesää tarmokkaammin ja läähätteli ajoittain. Samaa jatkui koko illan ja yön, ja lisäksi Mila alkoi käydä hieman levottomaksi. Vaikka valvoinkin koko yön Milan kanssa, niin silti oli sellainen olo, että mahtaako synnytys käynnistyä lainkaan kun Mila oli niinkin rauhallinen ja nukkuikin osan yötä. Yön aikana alkoi myös ripulointi, mikä oli hyvä merkki. Aamulla kun lämmöt eivät olleet kuitenkaan kuin hyvin vaivaisesti lähteneet nousemaan, niin soitin jo päivystävällä eläinlääkärillekin, että onko tässä tarvetta huoleen. Eihän meillä tietenkään mitään hätää ollut, kun vedet oli vielä tulematta ja Mila tosiaan oli rauhallinen. Näin puhelimen päässäkin sanottiin ja jatkettiin siis odottelua.

Mila lämpökäyrä (X = synnytys)

 Vertauksena "oppikirjan" lämpökäyrä (Kirjasta Parempaan pentutuloksee - Helena Koskentalo)

Eipä mennyt kuin tunti eläinlääkärille soitosta eteenpäin kun Mila alkoi jo ponnistaa. Tämä vaihe alkoi melko yllättäen, kun avautusmisvaihe oli ollut niin helppo. Mila hoisi homman kyllä älyttömän hienosti, ensimmäistäkään valituksen ääntä ei päästänyt ja keskittyi täysin hommaansa. Yöllä se oli oleillut minun vieressäni, mutta tässä kohtaa se siirtyi pentulaatikkoon. Mila oksensi hieman pari kertaa ja näkyviä voimakkaita supistuksia kesti kolmisen varttia, jonka jälkeen maailmaan tupsahti trikkiuros klo 9:30. Autoin itse tältä ensimmäiseltä kalvot pois naaman edestä, mutta Mila hoisi hienosti loput. Kohta oli jo pentu puhdas ja nisiä hamuilemassa. Noin puolen tunnin kuluttua alkoi seuraavat supitukset ja toinen trikkiuros syntyi vajaan puolentoistatunnin kuluttua ensimmäisestä. Syntymävälit lyhenivät koko ajan ja puolentunnin kuluttua syntyi myös pieni merletyttö, jota seurasi pian merlepoika. Tässä kohtaa huokaisin jo helpotuksesta kun oltiin selvitty omin avuin, ja Mila osasi hommansa niin hienosti. Ultrassa tosiaan oli näkynyt neljä pentua, mutta aivan odottamatta pian merlepojan jälkeen Mila alkoi taas ponnistaa! Ja viho viimeisenä syntyi vielä kolmas hyvin tummanvärinen trikkipoika :) Mikä yllätys! Pennut syntyivät kaikki kolme tunnin sisällä ja puoli yhdeltä saatiin vihdoin Milan kanssa rentoutua <3

Kaikki on ihan hyvän kokoisia ja reippaan oloisia pentuja. Trikkipojat painoi 200g, merlepoika 180g ja ainokainen neitokainen painoi 160g. Kaikki pennut olivat tänä-aamuna punnituksen mukaan saaneet 20g lisää painoa, joten ainakin maitoa on tainnut tulla :) Mila taas hoikistui ihan silmissä kun oli pennut saanut pihalle, ja ihmekkös tuo. Tuore äiti oli myös niin väsynyt suosituksen jälkeen, että jalat ihan meinasi pettää alta kun vein sen pisuille. Mutta nyt se on jo virkistynyt, kun on saanut syötyä ja juotua pitkän paastoamisen jälkeen <3

Tässä sitten nämä meidän tuoreet vastasyntynet pienokaiset eilen kuvattuna:

Pojat "ylärivissä" ja tyttö "alarivissä"

merle tyttö oikealla

 Tyttö poikien keskellä.

tri urokset, blm uros (ylempänä), blm narttu (alempana)

Parempia kuvia sitten aikanaan :)