Oltiin eilen mökillä ja olin jo etukäteen pelännyt, että mitä jos Sofi menee järvenjäille nyt kun ne on tosi heikkoja. Ja eikös siellä ollut suuri joukko joutsenia, ja tottakai Sofi sinne sitten lähti niitten perään! En olis uskonut että se sinne jäille pääsee, kun ranta oli jo parin metrin matkalta ihan sula ja laiturin päästäkin oli 1-2 metriä vettä ennen jäänreunaa. No siitä laiturilta se kuitenkin hyppäsi ja juuri ja juuri sai jäänreunasta kiinni ja sinne se sitten lähti keskelle järveä juoksemaan. Kyllä taas kerran tuli semmoinen olo että nyt se on Sofin meno lähellä kun se tuonne heikoille jäille lähti! Ei sinne paljon perään olisi menty kun ei kerran ihmistä kestä enää jäät. Siinä sitten kaikki ihan paniikissa huudettiin sille, mutta ei se mitään kuunnellut. Vasta kun lähdin sitten poispäin järveltä juoksemaan niin Sofi lähti takaisin rantaanpäin perään. Säikähdyksellä siis selvittiin, jälleen kerran, mutta olis kyllä voinut niin pahasti käydä...
Äidillä sattu just olemaan kamera kädessä, niin sai näpsittyä pari kuvaakin:
 |
| Tässä siis hiukan epäselvä kuva joutsenista järvenjäällä. Niitä oli siis aika paljon. |
 |
| Sofi katselee lauturilla kun kaksi joutsenta lähti lentoo. Tuosta se sitten hyppäsi jään reunalle, ihme että kesti! |
 |
| Hengitystä pidätettiin kun se tuohon kaislikon viereen käveli, siinä kun on vielä heikompaa. |
 |
| joutsenten perässä.... eikä ollut kuulevinaankaan kun huudettiin perään |
 |
| Takaisin päin tulossa, onneksi sitten tuli kuitenkin perään kun lähdin itse pois päin juoksemaan. |
 |
| Tässä kohtaa jää petti ja Sofi tippui veteen. Ei olis silti paljon muuta keinoa jäiltä pois päästäkkään. |
 |
| Kuivattelemassa. Toivottavasti se nyt kylmästä kylvystä oppi jotain! Epäilen silti, kun se muutenkin koko päivän tuossa jääkylmässä rantavedessä kahlasi ja olis varmaan uimaankin mennyt ellei oltas kielletty... huoh. |
Tässä sitten vielä vähän rauhallisemmissa merkeillä otettuja kuvia:
 |
| Nella ja Sofi |
 |
| Heikki ja Sofi |
 |
| Sofi |
 |
| minä ja Sofi |
 |
| Minä, Sofi, Luna ja Nella |
 |
| Sofi |
Hui kamala! Hyvä, että kaikki päättyi hyvin! Aatu putosi vuosi sitten jäihin. Olimme metsässä kävelyllä, ja Aatu löysi pienen lammen (halkaisija ehkä 15 metriä). Emme itse olleet lampea edes huomanneet. Kuulimme takaamme äänen, kun jää petti Aatun alla. Kun ehdin lammen reunalle, oli poika jo päässyt itse pois jäistä. Onneksi näin. Meidän tilanteessamme olisimme voineet Aatun onkia ylös mutta teillä oli kyllä todellinen vaaratilanne.
VastaaPoistaJuu tuolta sitä olisi ollut mahdotonta pelastaa jos keskellä järveä olisi pudonnut jäihin eikä olisi itse päässyt ylös! Kyllä taas pelkäsin niin paljon! Mutta ei se kyllä tuosta kylvystäkään mitään oppinut kun on jo useamman kerran sen jälkeen käynyt uimassa eri paikoissa. Sofi on niin kova uimari, että kaikkiin vesiin täytyy mennä uimaan tai kahlaamaan. Onneksi nyt on jo jäät lähes joka paikasta täältä lähtenyt! :) Täytyy kesän aikana harjoitella kovasti luoksetuloa ja paikkaa! Paikan se jo osaa kun on rauhallinen ympärista ja tietysti luoksetulonkin. Mutta kun on jotain kiinnostavampaa jossain, niin sitten onkin melkoinen haaste saada Sofin huomio itseensä. Mutta täytyy vain koittaa petrata siinä asiassa! :)
VastaaPoistaTuntuu kovin tutulta tuo kuvaus. Aatulle on myös hankalaa tulla luokse, kun saa vietin päälle. Ja vaikka kuinka ollaan treenattu paikkaa ja luoksetuloa, ei oppi tunnu menevän pojan päähän. Onhan se tietenkin aivan eri asia tulla luokse tai pysyä paikallaan rauhallisessa koulutustilanteessa kuin tositilanteessa. Jostain täytyisi aina saada sopivia ärsyketilanteita koulutuksen vahvistamiseen (sopivia siis kunkin koiran osaamistasoon... helppoa, ei tod.!). :)
VastaaPoista