sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Sofin, Milan ja vatsan kuulumiset

Sofi saa kunnian olla aiheena tämän postauksen alkusanoissa. Sofille kuuluu siis melkolailla hyvää. Blogia seuranneet ovat ehkä tietoisia Sofin silmätilanteesta, jonka takia se on jätetty myös jalostuksesta pois. Jostain syystä tarvitsin vielä viimeisen pisteen tällä asialle, jotta hyväksyisin asian kokonaan ja jättäisin jossittelut taakse. Hiljainen ääni takaraivossani oli jo pitkään kuiskaillut, että mitä jos se sittenkin oli virhetulkinta... Asiaa ruokki vielä se, että facebookissa oli vilkas keskustelu yhdessä vaiheessa eläinlääkärien virheellisistä silmädiagnooseista. Tässä kyseissä ketjussa kävi ilmi, että Sofille diagnoosin antanut ell oli antanut jonkinverran virheellisiä sairausdiagnooseja aiemmin, ja tästä syystä minun oli aivan pakko mennä uusimaan Sofin silmätarkastus toisella lääkärillä. Viikko sitten olimmekin sitten joukkiksessa ja sain nyt sitten itselleni mielenrauhan, kun Sofille toistamiseen tämä harmaakaihi todettiin. Eipä ole enää epäilykselle sijaa asian suhteen. Sofin kaihi oli jo nyt puolenvuoden aikana edennyt lievästä kohtalaiseen, mutta hyvä uutinen oli se, että kyseisen eläinlääkärin mukaan Sofin tapauksessa ei täysi sokeutuminen pitäisi tulla eteen ollenkaan. Tässä toivossa on nyt sitten hyvä elää.

Trimmin tarpeessa oleva jäniskorva :) <3
Nyt kun asiat Sofin suhteen ovat näin, niin kävi myös mielessä, että pitäisikö leikkauttaa tuo koira. Ei tarvitsisi kantaa huolta juoksuista ja valeraskaudetkin jäisivät taakse. Mutta koska noilla operaatioilla voi olla aina huonojakin puolia, niin tällä hetkellä olen nyt kuitenkin sillä kannalla, että annan sen olla ihan luonnollisessa tilassaan ilman mitään operatsuuneja. Mielelläni kuulen silti kokemuksia nartun sterilisoinnista ja millaisia vaikutuksia sillä on mahdollisesti ollut koiran elämään, luonteeseen ja terveyteen.

... se trimmi on kyllä jo varattuna... ;)
 Sofin kanssa ollaan myös tässä syksyn mittaan käyty taas toko-tunneilla, ja voi että mitä paikallaan polkemista olen siitä tehnyt! Toisaalta haluaisin mennä sen kanssa virallisiin kokeisiin, mutta sitten täytyisi kyllä ensin tehdä vähän aktiivisemmin hommia asian eteen... Vielä meillä on pahasti kesken hyppy ja liikkeestä seisomaan jääminen. Huoh, ei siis iso homma olisi niitä tuolle tytölle opettaa, mutta jotenkin ei nyt vaan... Sofi on suhteellisen innokas oppija, ainakin suurimman osan ajasta... En tiedä, mutta tapan Sofin motivaation itse pian tällä jahkaamisellani kun se joutuu samoja liikkeitä treenaamaan aina ja aina vaan. No ehkä vielä joskus meidät nähdään kisoissa. Ehkä :)

Toki täytyy nyt Milankin tämänhetkisestä voinnista kertoa. Neiti voi hienosti! Enää reilu viikko synnytykseen (en voi uskoa!) ja neiti on reipas kuin mikä. Toki hieman se on rauhoittunut, mutta ällistyttävän hyvävointinen se on. Masussa tuntuu jo mönkimistä, molemmin puolin :) Oikealla kyljellä tuntuu hieman laajemmalla alueella liiketta, joten uskon siellä olevan ainakin ne kaksi pentua, jotka ultrassa sillä puolellä näkyikin. Toisellakin puolella näkyi ultrassa kaksi pentua, mutta siellä en nyt kyllä tunne kuin yhdessä kohtaa liikettä. Saa nyt nähdä onko sieltä puolelta yksi vai useampi tulossa.  Milan paino on kasvanut tasaisesti, lähtötilanteessa Mila painoi n. 8,7 kg ja nyt eilen punnitsin sen 10,4kg. Peruslämpöäkin olen mittaillut, Milalla ei se kovin korkea olekaan eli 37,3 astetta. Positiivisen jännityksen vallassa odottelen tulevaa viikonloppua... :)

Tässä vähän mahan kasvua viimeisten viikkojen aikana:







8 kommenttia:

  1. Täällä pidetään peukkuja että Sofi saa pitää loppuelämän näkönsä <3 Ja voi että noi masukuvat on ihania <3 Jännä nähdä montako pentua sieltä sitten oikein tupsahtaa ja koska. Tsemppiä Milan odotuksen loppusuoralle! Täälläkin jännitetään kovasti teidän puolesta! <3:llä S & S & S

    VastaaPoista
  2. Teille on haaste

    http://nettastage.blogspot.fi/2013/09/liebster-blog.html

    VastaaPoista
  3. Onnea Milan pentujen odotukseen ja innolla ja jännityksellä lukijakin täällä odottelee millaisia vauvoja sieltä tulee! :)

    Toivoit kommentteja nartun steriloinnista. Nartun sterilointi kannattaa lähes aina, mikäli pennutus ei ole suunnitelmissa. Terveysriskit, jotka liittyvät kohdun säilyttämiseen koiralla ovat merkittävät; pyometra ja nisäkasvaimet. Tokikin nisäkasvaimia saattaa esiintyä myös steriloiduilla koirilla, mutta aktiivisempia ne ovat steriloimattomilla nartuilla. Pyometraahan ei luonnollisesti voi steriloidulle koiralle tulla (paitsi harvinainen ns. stumppipyometra). Steriloitu narttu säästyy myös valeraskauksilta ynnämuilta hormonaalisilta heittelyiltä.

    Narttu kannattaa steriloida vielä sellaisessa iässä jolloin anestesian riskit eivät ole kohtuuttomat ja sterilisaation ajankohta kannattaa sijoittaa juoksukierron puoleenväliin. Mikäli päättää olla steriloimatta narttuaan ja narttu sairastuukin pyometraan vaikkapa 13 vuotiaana ja ainoa hoitokeino on useimmiten leikkaus.... 13 vuotiaan anestesia on jo sinällään suuri riski ja pyometra saattaa viedä potilaan todella heikkoon kuntoon, joten se on erittäin rankka kokemus vanhalle koiralle. Itse olen siis ehdottomasti nartun sterilisaation kannalla, kaikki terveysaspektit puoltavat sitä päätöstä.

    Narttujen luonne saattaa hieman tasoittua steriloinnin myötä, mutta esimerkiksi kilpakoirilla ei suorituksissa ole yleensä muutoksia. Elämään sterilointi vaikuttaa vain helpottavasti - ei juoksuja, ei valeraskauksia ja harrastaa ja kilpailla voi aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentistasi! :)

      Noin minäkin olen ymmärtänyt, että terveyden kannalta olisi vain suotavaakin leikkauttaa koira.

      Olen myös ollut siinä käsityksessä, että sterilointi saattaa jopa pehmentää koira luonnetta, mikäli olisi ajoittain ihan suotavaa Sofin kohdalla, vaikka kyllä tähänäkin asti on pärjätty Sofin terrieri-temperamentin kanssa. Mutta sitten taas luin tällaistakin (kts. haitat-kohta) http://www.pet-ami.fi/?page_id=149 . Tuon mukaan siis, sterilisaatio saattaisi lisätä vihasuutta :o Se oli minusta aika yllättävää luettavaa.

      No, toistaiseksi vielä pohdin asiaa puolin ja toisin...

      Poista
  4. Suosittelen vaan ilmottautumaan Sofin kanssa kisoihin, pienellä paineella tulee opetettua viimisetkin liikkeet :) Tein ite niin Halin kanssa ja nyt sitä sitten treenataan niin että! Syteen tai saveen :D

    Ihania Milan masukuvia, tuleepas se h-hetkikin nopeasti :) Jänniä aikoja, tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jooooo, katsotaan ;D Olen kyllä ollut hilkulla ilmoittaa se pariin kertaan, mutta en välttämättä jaksa nyt tässä syksyllä treenata niin ahkerasti, kun on toivottavasti noita pieniä tassuja vahdittavana :P

      Kiitos! :)

      Poista
    2. Joo, ei nyt kannatakaan. Ilmotat kun tilanne tasaantuu ja rauhottuu ja kotona vilistää enää kahdeksan tassua :) Huom. ilmotat! ;D Eivaan, stressitöntä sen treenamisen tulis olla, omalla kohdalla pieni paineistaminen on vaan hyväksi.

      Poista

Iso kiitos kommentista! ♥ Jos kommenttiboksia ei näy, niin sivun päivittämisen pitäisi auttaa :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...