perjantai 20. kesäkuuta 2014

Mitä järkeä?

Kyllä sitä välillä pohtii, että onko tässä bloggaamisessa mitään järkeä? :) Miksi mä tätä teen? Lukeeko mun löpinöitä kukaan? Toki monet lukijoista on ns. "hiljaisia seuraajia", mutta kyllä sitä usein on sellainen olo että itellenikö tässä kirjoittelen :)

Välillä olen miettinyt, että pitäisikö antaa koko homman olla, mutta on tämä kuitenkin niin terapeuttista puuhaa, että melkoinen mullistus saa tapahtua ennen kuin tämän "harrastuksen" jätän kesken. Ja täytyyhän sitä ajatella vähän esimerkiksi facebook-tuttujen hermoja, koska mun face-seinähän täyttyisi entistä enemmän koirajutuista ilman tätä blogia ;)

Ajoittain olen huomannut että blogi on myös taakka. Silloin kun on kiire niin sitä ajattelee että "missä vaiheessa ehdin päivittää blogin?" tai "nyt täytyy päivittää blogi vaikka väsyttää". Eikö ole järjetöntä että tämäkin sitoo noin? :D Haluan kuitenkin kirjoittaa aina kaikesta vähänkään tähdellisestä aiheeseen liittyvästä. Lähinnä kai itseni takia, jotta muistot pysyy järjestyksessä x) En myöskään halua että blogi hiljenee turhan pitkäksi aikaa.

Enemmän tämä kuitenkin antaa kuin ottaa. Vaikka sitten vain itselle, muista kun ei  tiedä että antaako tämä kelleen mitään. Kiinnostaako ihmisiä oikeasti toisten blogit vai vain omat? Itse luen kyllä paljon muiden blogeja (vaikkakin ajoittaisesti) mutta kommentointi usein jostain syystä jää. Pitäisi kyllä ryhdistäytyä sillä saralla :)

Onhan tämä blogin pitäminen aika ihana asia loppujen lopuksi. Olen koko elämäni ollut sellainen, että on täytynyt pitää kirjaa elämästä ja muistoista (nuorempana päiväkirjat, kaverikirjat, yms, nykyisin valokuva albumit, kuvakirjat, facebook..). Ilman tätä blogia olisi moooni ihana tapahtuma päässyt unohtumaan tai ainakin haalistunut mun olemattomassa muistissa ;)

Juuri tuossa selailin vanhoja postauksia, ja saihan ne aivan ihania muistoja mieleen ja hymyn huulille. Ei voi kyllä kuin suositella bloggaamista kaikille sitä harkitseville, jos löytyy rakas aihe, josta haluaa kirjoittaa ja pitää "muistokirjaa".

JA ilman tätä blogia olisi ainakin yksi erittäin tärkeä ystäväkin jäänyt tupsahtamatta mun elämään!! Tunnistanet itsesi ;) <3

Onko muilla koskaan bloggaus-kriisejä?


Tämä kuva ei liity sinällään aiheeseen, mutta täytyyhän sitä nyt eilen saapuneesta näyttelyiden ykkösruusukkeesta kuva julkaista ;) Vaikka sen ansaitsemisesta onkin jo yli vuosi aikaa :D

HYVÄÄ JUSSIA KAIKILLE!! <3

22 kommenttia:

  1. Hitsi joo, ymmärrän kyllä, että välillä voi alkaa miettiä koko tän touhun järkeä. Vaikka tilastoista näkyy, että blogissa on liikennettä, niin kyllä kommentit silti, ainakin mulle, antaa enemmän kuin ne tilastot. Mäkin oon tosi tylsä lukija, kun luen kyllä ihan kaikki sun postaukset suurella mielenkiinnolla, mutta en kommentoi juuri koskaan. Mikäköhän siinäkin on? Painan kyllä tota "tykkään" boksia mielestäni aina. Ehkä se muuten on yksi juttu, miksi kommentointi jää? Tulee ikään kuin jätettyä se "käyntimerkki" tuolla tykkäyksellä.

    No, ihana blogi teillä joka tapauksessa on ja varsinkin kuvat on aina ihan omaa luokkaansa! :)))

    Mukavaa jussia myös teidän laumalle ja typyille suukkoja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä ootkin annamari ihana pitkäaikainen lukija, on oikeasti ihana huomata että niitäkin on! :) Kiitän siis mielenkiinnosta meidän blogia kohtaan. Sunkin blogi on yksi mun eniten lukemista :)

      Poista
  2. Bloggaus-kriisi on tuttua ;) Mutta voin omalta osaltani sanoa, että sun blogissa on erittäin paljon järkeä, nimenomaan tekstissä :) Aina ei tarvi olla järkevää asiaa, iloinen kuvakin piristää, mutta jos sen lisäksi on joskus pohdittavaa, yhdessä iloittavaa ja ehkä välillä surtavaakin, kyllä se tekee "polun tallatuksi" ja blogiin tulee mielellään uudelleenkin.

    Meidän tassunpainallukset kommenteissa jää usein tekemättä, kun vastavuoroisesti voi tuntea myös kommentoinki-kriisiä =D Ja jättää kommentoimatta, kun ajattelee, että tautistako minä tungen mielipiteitäni joka paikkaan.

    Joskus saattaa iskeä alemmuudentunne. Kun toiset saa ruusukkeita (onnea siitä <3 ) ja edistyy harrastuksissaan. Tai sitten tuntee omat sanat liian tyhjänpäiväisiksi, kun blogin ihmisellä tai lemmikeillä on harmeja.

    Jotain muutakin piti sulle rohkaisuksi sanoa, mutta tässä oli niin vilskettä aamupäivällä, että ajatus katosi =D

    Jatka bloggausta, muistojen tallentamiseksi, omaksi iloksesi, ja ihan varmasti suuren lukijajoukon iloksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanasta kommentista, siitä saa mukavasti lisää pontta tähän touhuun :) On tosi hienoa kuulla, että aiheet joista kirjoitan ja valokuvaan, kiinnostaa lukijoita edes jossain määrin :) Se on totta, että kirjoittelen aika laidasta laitaan, välillä iloitaan yli äyräiden ja toiset postaukset taas on täynnä jaettua harmitusta/surua/jotain muuta ei niin positiivista. Mutta kaikki ihanat, varsinkin kannustavat, kommentit on tämän blogin kirjoittamisen suola <3

      Tuo onkin uusi asia, en ole tullut ajatelleeksi että joku saattaa tuntea alemmuudentunnetta mun postauksista, se ei ainakaan missään nimessä ole tarkoitus! Toki itsekin koen alemmuudentunnetta ajoittain ja tuntuu, että monet pärjäävät koiriensa kanssa niin hienosti kaikessa. Mutta tosiaan, ollaanhan me keskivertoisesti ihan hyvin pärjätty, vaikkakin itsellä on toiveita vielä paremmastakin :) Mutta on mulla kotona kuulkaas toinen koira lähes pelkästään kotikoirana ja aivan yhtä arvokas ja rakas hän on <3

      Mulle itelle taas kaikenlaiset kommentit on aivan yhtä arvokkaita, oli kyse vaikka ammattilaisen näkökulmasta tai asiasta mitään tietämättömän henkilökohtaisesta mielipiteestä. Eikä aina tarvitse olla mitään mielipiteitä edes, "tyhjänpäiväisetkin" kommentit on sellaisia, joista kiitän mielessäni jokaisesta ^^

      Poista
  3. Ei oo mitään isompaa riisiä ollu, kato ku, me vaan jätetään kirjottamatta, jos ei oo asiaa, vaik ei meijän jutut kyl koskaan oo mitään syvällisiä, enempi niiku hömppää.

    Kaikki lukijat ei haluu kommentoida. Meil on suurin osa semmosia hiljasia lukijoita, vain 10-15 kommentoi säännöllisesti. Ihanaa jussia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hömppä on ihanaa luettavaa sekin <3

      Poista
  4. Mulla blogi toimii ainakin facebooksivun "siistijänä", eikä tarvitse spämmätä fbkavereita jatkuvasti koirajutuilla :D Muutenkin oon aina tykänny kirjotella ja blogissa pysyy sitten muistissa kaikenlaisia juttuja, mitä ei muuten tulisi ylös laitettua.

    Tuo kommentointi onkin jännä ilmiö. Kommentteja on kiva saada ja ne lisää mukavasti vastavuoroisuutta kirjoitteluun, mutta miksi muiden blogeissa kommentointi jää niin vähälle? Katoin just vähän aikaa sitten, että seuraan vaihtelevasti lähes sataa enemmän tai vähemmän aktiivista koirablogia ja olen kommentoinut niistä ehkä maksimissaan kymmentä. Täysin vieraiden blogien kommentoimisessa on kyllä jonkinlainen kynnys, kun ite nyt en muutenkaan kovin spontaanista juttele täysin vieraille ihmiselle. Hmm.. Ei kai tämän pitäisi olla niin vakavaa? :D Ja ei kai asiallinen kommentti ketään haittaakaan. Silti pitää ajatella, että mitähän toikin ajattelee, jos kommentoin, kun ei edes tunneta tai jotain muuta yhtä fiksua :D

    Blogimaailma on kyllä antanut paljon, eihän mulla varmaan olisi just Aarreakaan, jos en sinun blogia ois joskus alkanut seurata. Musta oli tosi mukavaa pentua etsiessä, että blogin kautta pääsi vähän "tutustumaan" Milaan, kun mietin pitkään sitäkin haluanko pentua, jonka emää en ole päässyt näkemään "normaalitilassa" ilman pentuja. Eli ei ihan hukkaan ainakaan mun mielestä oo höpinät menny :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu sama homma munkin blogilla on :D Vaikka eksyy niitä koirajuttuja paljon sinne facebookiin tästä blogista huolimattakin ;) Mutta mikä olisikaan tilannet, jos tätä ei olisi ^^

      Tän ei tosiaan pitäisi olla vakavaa :) Ja totta tuo mitä sanoit, mutta toisaalta voisi yrittää ajatella eri tavalla. Itsestä ainakin on äärimmäisen hienoa saada kommentti välillä joltain aivan tuntemattomalta, vain huomatakseen, että hei, joku vieraskin on oikeasti lukenut tän :) Mua ei ainakaan ole missään nimessä ikinä ihmetyttänyt, jos joku vieras kirjoittaa, päin vastoin se on mukavaa :)

      Joo ja tuosta on niin samaa mieltä, pentujen ostajille blogin lukeminen on varmasti tosi antoisaa. Ainakin itse kun pentua odottelin, niin olisin halunnut joka ikinen päivä kuulla siitä lisää ja nähdä kuvia. Lisäksi on kiva kun pääsee vähän lukemaan jalostuskoiran arkielämästä kuten sanoit.

      Kiitos kommentista taas :)

      Poista
  5. Ihan samanlaisia ajatuksia täällä. Meidän blogissa ei ihan älytöntä liikennettä ole ja kirjottaminen on todella satunnaista, mutta silti sitä vain tekee. Tekisi mieli kirjotella paljon useammin ja usein myös mietin koska ehdin blogia päivittää.. Itselle ne tekstit paljolti on, mäkin selailin vanhoja juttuja jokin aika sitten ja tulipa hyvä mieli.

    Olen myös pitkään ollut tämän blogin lukija ja tykkään kyllä kamalasti! Nyt vielä enemmän kun kotona on Milan lapsonen, mutta jo ennen Novaa tässä blogissa oli "sitä jotain".. En juuri koskaan jaksa kommentoida kenellekään, jotenkin se on muka niin vaivalloista. Miksi, en tiedä. Jatka kuitenkin kirjoittelemista, meitä lukijoita on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ainakin vierailen sun blogissa harva se päivä varmuuden vuoksi, jos vaikka olisi tullut uutta postausta :) On ollut niiiiin ihana lukea teidän (milan pentujen) blogeja <3

      Kiitos sullekkin, kiva kuulla <3

      Poista
  6. Tunnistin itseni ja sait sitten taas mut ihan kyynelehtimään onnesta ;) Pöhkö<3 Siis musta teidän blogi on ihan huippu, koska aina kun ei ehdi juttelemaan kunnolla niin voin käydä lukemassa blogista teidän tuoreimmat kuulumiset :) Lisäksi tätä kautta on varmasti kiva seurata sun kasvattien kehitystä ja tulevaisuudessa toivon näkeväni kisavideoita ;) Eli lyhykäisyydessään: on järkeä! :)

    Joskus mä itsekin mietin, että lukeeko mun blogia kukaan, mutta kyllä ilmeisesti lukee kun nyt on muutama tuntematon ihminen tullut kisoissa kertomaan, että on seurannut meidän blogia :D Joskus mietin kirjoitanko, koska olen huomion hakuinen? Toisaalta ei se nyt ihan sitäkään ole, se vain on kuten sanoit, todella terapeuttista tehdä jokin yhteenveto kaikesta tapahtuneesta ja samalla pohdiskella mitä itse ajattelee kaikesta tapahtuneesta. :) Toivottavasti internet ei kaadu, koska sitten olisi ollut parempi kirjoittaa vaikka word-dokumenttiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi <3 Mutta se on niin totta, en olis itte ikinä ees uskonu tutustuvani keneenkään näin hyvin nettimaailman kautta :)

      Kiitos sullekkin, nää kommentit tähän postaukseen on kyllä ollut arvokkaita <3

      Mullakin on joskus joku sanonut että on lukenut mun blogia, joku ihan tuntematon. Se on aika jännä tunne :D

      Toivotaan tosiaan ettei netti kaadu! Siinä menisi bittiavaruuteen paaaaaaljon tärkeää asiaa!

      Poista
  7. Täällä on lukija, mutta aika laiskasti jaksan kommentoida:D

    Itselläni löytyy blogikriisejä kun joskus tuntuu, ettei ole aikaa/aihetta kirjoitella. Eikä mieltä ylennä ne "miks et oo postannu viikkoon, yhyy lopetan tän blogin lukemisen jos et postaa nyt heti:((((("-kommentit:D Tosin silloin kun kommentteja tulee tosi vähän, on into vähän poissa ja jos lukijat on aktiivisella tuulella niin sillon itsekkin kirjoittelee enemmän:)

    Itse myös kirjoitan pääasiassa blogia itseni vuoksi, sillä on tosi jännittävää lukea vanhoja juttuja ja katsoa vanhoja kuvia. Niitä pieniä arjenjuttuja ei edes jälkeenpäin muista, mutta blogissa ne säilyy kyllä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun ilmoittauduit ;) Mulle ei oo koskaan tullut tommosia kommenttaja, että "missä postaukset viipyy?", mutta varmasti semmoset on inhottavia tavallaan. Toisaalta ajattelen että ne vois vhän tsempatakin, ja vois tulla semmonen fiilis että jotain ainakin kiinnostaa mun postaukset ja joku oikein odottaa niitä :)

      Juu se vanhojen juttujen lukeminen on kyllä ehdottomasti hienoin asia blogin kirjoittamisessa! :)

      Poista
  8. Jatka ihmeessä, liityin just teidän lukijaksi ja toivottavasti teiltä jonain päivänä hankin koiranpennun! Tää on muutenkin jotenkin tosi hyvää "mainosta" kennelille, saa lukea ne jotka teiltä ovat pennun hankkineet ja ne jotka sitä suunnittelevat ja tätä lukiessa tietää, että siellä ollaan oikeasti koiraihmisiä ja innostuneita ja intohimoisia koiraharrastusta kohtaan :)

    t. Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :) Toki olen jatkamassa, on tämä niin koukuttavaa ja mukavaa puuhaa. Ihana kuulla, jos blogin kautta olet saanut positiivisen kuvan myös meidän pienimuotoisesta kenneltoiminnasta :) Koirat ja niiden kanssa tekeminen on tosiaan henkireikä ♡

      Poista
  9. Kyllähän sitä ajoittain tulee fiilis että blogi on hirveä taakka, ainakin jos on hirveästi kerrottavaa muttei ole jaksanut päivittää aikaisemmin. Meiän blogissa ei tosin niin paljoa ole lukijoita että tuntisin syyllisyyttä siitä että joku jo odottelee uutta tekstiä. Blogin aloitin juuri siksi että se toimii päiväkirjana, ja sillä periaatteella sitä edelleen kirjotan vaikka onhan ne kommentit mukavaa motivaatiota aina ajoittain :) Mä en ole koskaan osannut päiväkirjaa kirjoittaa, monta kertaa olen yrittänyt mutta kuitenkin unohtanut sitten kahden päivän jälkeen :D mutta blogi on jotenkin eri asia - ehkä siksi kun voi liittää kuvia ja ehkä myös saada niitä lukijoiden kommentteja. Onhan se myös hyvä kuviensäilömispaikka, olisin tossa pari kuukautta sitten menettänyt kaikki kuvat tuon koiran pentuajasta jos ei niitä olisi ollut blogissa!

    Mä kyllä tykkään lukea muitakin blogeja, teidänkin :) mulla on lukulistalla varmaan parsaaa blogia mutta silti odottelen välillä kun ei yhteenkään ole tullut uusia tekstejä :D

    Onnea myös ykkösruusukkeesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin samanlaisia ajatuksia itsellä :)

      ps. kivan tuntuinen blogi teillä, kävin kurkkaamassa ja jään seuraamaan :)

      Poista
    2. Kiva kuulla :) pakko vielä korjata kun tuli typerä kirjotusvirhe; tarkotin kirjoittaa parisataa, en parsaa. :D

      Poista
  10. Olen itse monta kertaa miettynyt, onko blogin ylläpitäminen järkevää? Sitten muistan, että laitoin sen pystyyn toisten ihmisten pyynnöstä ja, että perheeni ja ystäväni Ruotsissa voivat seurata meidän "koiraelämää". Kirjoitin ensin ruotsiksi, mutta tuttavat ja sukulaiset muassa maailmalla halusivat sen englanniksi. Kirjoittaminen kolmella eri kielellä veisi valitettavasti liikaa aikaa, että monien harmiksi ruotsi on jäänyt pois.

    Seuraan sinun blogiasi suurella mielenkiinnolla ja olen sen kautta myös löytänyt monta muuta ihanaa blogia. Seuraan myös Kuuran veljesten blogeja todella tiivisti, mutta kommentoin harvoin. Olen todella pahoillani siitä! Tassuttelen siellä sun täällä mutta erittäin "hiljaisesti". Ehkä sen takia kun yleensä käyn netissä joskus keskiyön jälkeen... ;)

    Kommentti todella lämmittää ja minusta eritysesti jos se tulee ihan ventovieraalta kävijältä. Se on aina mukava yllätys. :) Sen takia yritän parantaa omia tapoja.

    Blogikriisejä toki on välillä ja tuntuu pahalta kun pää on tyhjä ja sanat hukassa. Onneksi koirien kanssa aina "sattuu ja tapahtuu". :) Yritän aina myös liittää kuvia tekstiini, kun toinen rakas harrastus on koirien valokuvaaminen.

    Summa sumarum; jatka kirjoittamista! Team Hurrila tykkää! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai jatkan, ei oikeastaan ollut todellista lopettamisuhkaa ajatuksissakaan, mutta välillä tulee aina näitä että mikä järki-kriisejä :) Mutta näemmä en ole ainoa kun näitä kommentteja lukee ;)
      Olenkin miettinyt, että miksi et kirjoita myös ruotsiksi, mutta siinä olisikin melkoinen homma. Ihanaa, että suomeksi kirjoitat kuitenkin :)

      Poista

Iso kiitos kommentista! ♥ Jos kommenttiboksia ei näy, niin sivun päivittämisen pitäisi auttaa :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...