lauantai 11. helmikuuta 2012

Meillekin kuuluu

Sofi on ollut vähän alakuloinen tässä viime aikoina, luulen että johtuu noin kuukausi sitten olleista juoksuista, yleensä sillä on pientä masista tullut niitten aikaan ja jälkeen :/ No mutta eilen tyttö näytti jo vähänpiristymisen merkkejä kun ruoka on alkanut maistua paremmin ja Milaakin se pyysi oikein oma-aloitteisesti leikkimään, yleensä se menee toisin päin. Sofi on myös nukkunut lähes kaiket päivät sängyn alla piilossa, mutta toivottavasti nyt lähtisi sitten mieli virkistymään! Ainakin vaikuttaa siltä :)

Mila on pian tassutellut tämän maailman päällä puoli vuotta! Kasvua ja kehitystä on tapahtunut tosi hienosti :) Milan tottelevaisuus on parantunut huimasti, vaikkakin luoksetulon kanssa on edelleen harjoittelemista. Mila kyllä tulee hienosti luokse, mutta sillä on tapana jäädä juuri sen verran etäälle, ettei sitä saa kiinni ja syliin. Tämä neiti näet ei halua tulla syliin kun vapaana on niin paljon kivempaa. Olen yrittänyt tosi kärsivällisesti ja rauhallisesti namejen kanssa opettaa että on ihan kivaa olla sylissä ja että kiinniottaminen ei ole huono juttu, mutta edelleen on kivempaa väistellä sitä kiinniottamista. Huoh, ehkä se siitä joskus. Sisäsiisteys on aika hyvin hanskassa kotosalla, mutta vierailla pääsee tosi usein pissat tai kakat... :/ Sitä se oli silti Sofinkin kanssa pitkään... :P

Mites teidän koirat suhtautuu lumeen? Meillä Sofi ei kovin kyllä tykkää, ei mielellään mene umpihankeen eika ainakaan makaamaan lumeen (yleensä). Mila taas rakastaa uutta pehmeää lunta! Se makaa ja kierii ja pyörii siellä lumihangessa ja päätään se työntää jatkuvasti lumihankeen :) Tässä muutamia lumikuvia tältä viikolta:


Älkää kysykö mitä tässä tapahtuu (?)




 



Sofin on paljon hankalampi juosta umpihangessa, sen eteneminen on lähinnä loikka-loikka-loikka -tyyliä. Mila taas pääsee pitkien koipiensa kanssa etenemään tosi vikkelään :)

Rentouttavaa lauantaipäivää! :)

8 kommenttia:

  1. Mahtavia kuvia! Mukavaa viikonloppua koko porukalle :)

    VastaaPoista
  2. En tiijä miten ootte harjotellu luoksetuloa, mutta oon kuullu ja lukenu että sitä kannattas harjotella niin, että koiran ollessa vapaana luoksetulo johtaa hihnaan "joutumiseen" tai tässä tapauksessa myös syliin ottamiseen vaan joka kymmenes tai yhestoista kerta. Eli kymmenen kertaa kun kutut luokse (onnistuneesti), niin vasta yhennellätoista kerralla ois tarkotuksenmukasta ottaa kiinni. Eli pirusti toistoja ja koiralle selväks, että luoksetulo ei tarkota samaa kuin kiinni joutuminen. :)

    Meillä Merri tykkää lumesta ja varsinkin sen syömisestä. :D Ainut miinus on kylmyys ja se, että se paakkuuntuu pahasti varpaisiin.

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. juuri tuolla tavalla ollaankin treenailtu, mutta ehkä pitäisi vieläkin useemmin kutsua ilman kiinni ottamista :) Petrata pitäis ainakin siinä namien mukaan ottamisessa, en ikinä meinaa muistaa ottaa niitä mukaan :/ :)

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia ja koiria! Vila tahtoisi varmasti mukaan leikkeihin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllähän nää joskus voiskin leikkiä yhdessä kun kerran niin lähellä asutaan :)

      Poista
    2. Se olisi kyllä mahtavaa! Vilalle kun ei meinaa löytyä koirakavereita. Kaikki lähipiirin koirat ovat joko liian vanhoja tai väärän kokoisia leikkimiseen :D

      Poista
  5. Dina ainakin tuntuu rakastavan tuota lunta... lenkin aikana useasti kierii lumessa ja tunkee kuonoaan kinoksiin :D
    Mullakin oli joskus pientä ongelmaa Dinan luokasetulon kanssa, mutta sit ku aloin ite loikkimaan ja pitämään tyhmiä ääniä, niin johan Dinaa alkoi kiinnostamaan ja luokse tuleminen onnistumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mäkin yleensä yritän kiinnittää Milan huomion itseeni kummallisilla äänillä ja poispäin menolla, joskus toimii joskus ei :) Mutta eiköhän tämä tässä ajan kanssa petraannu... :)

      Poista

Iso kiitos kommentista! ♥ Jos kommenttiboksia ei näy, niin sivun päivittämisen pitäisi auttaa :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...