Trimmauskurssi ja uusi kaveri

Lauantai klo 12.15: Olen tässä koneella ja teen mitä teen, kunnes kauhukseni muistan, että pitäisi olla jossain aivan muualla! Nimittäin westien trimmauskurssi, johon olin aikaa sitten ilmoittautunut, on alkanut vartti sitten. Koko viikon olen sitä miettinyt, ja SILTI se unohtui! 

Soitin sitten heti kurssin pitäjälle ja lähdettiin Sofin kanssa kiireenvilkkaan ajamaan Porin keskustaan. Jonkinverran siis myöhästyin, mutta pääsinpäs kuitenkin paikan päälle.

     Ja on se hankalaa se nyppiminen kun sitä ei ole paljonkaan tehnyt! Kurssi kesti reilut 4 tuntia, enkä ehtinyt kuin nyppimään Sofin selän (ja senkin vajanaisesti)! Aika säälittävää... No, kyllä sieltä paljon oppia sai, mutta on se kovaa hommaa... Ajattelin kuitenkin vielä harjoitella, ehkä se vielä joskus lähtee sujumaan. On se kuitenkin aika kallista lystiä käyttää koiraa n. 5 kertaa vuodessa trimmaajalla joka maksaa sen 50-60 euroa per kerta.

     Olin ajatellut, että Sofilta voisi jättää yhden trimmiajan väliin, kun kerran itse sen pääsen kurssilla nyppimään. Mutta voi nolo, eihän sitä mun tekemää jälkeä voi minään trimminä pitää! Pääkarvatkin rehottaa edelleen saman näköisinä kun kurssille mentäessä... :P

     Hyvät ohjeet westien trimmaukseen mm. täällä.

Sunnuntaina koirat pääsi tutustumaan kaverini 4,5kk ikäiseen novascotiannoutaja pentuun Sutiin. Mila vähän aristeli kun toinen oli vähän isompi ja vanhempi, mutta Suti leikkikin enemmän Sofin kanssa, josta oli jo vähän vastusta :) Sofi välillä vähän komensi Sutia kun se on aika riehakas, mutta hyvin kuitenkin tulivat toimeen ja pistivät leikin pystyyn kun saivat metsässä juoksennella vapaana.

Tässä näkyy tämä Sofin uusi "trimmikin". Heh, mitään muutosta ei siis havaittavissa! Ainoa, mitä ehkä onnistuin tekemään oli lisätä tuota notkovaikutelmaa tuohon selkään, kun tarkoitus tietenkin olisi saada se häviämään trimmin avulla, oih ja voih :D

Metsäretki ja arvonnan voittaja!

Jälleen kerran tänään oltiin metsässä kävelemässä, ja jälleen kerran Helmin ja Venlan kanssa! :) Menoa ja meininkiä riitti. Helmi ja Venla näki nyt tänään toista kertaa Milan, mutta pääsivät nyt vasta ekaa kertaa oikein kunnolla tutustumaan. Venla tykkäsi Milasta tosi paljon, halusi koko ajan leikkiä pennun kanssa :) Kunhan Mila tuosta vähän kasvaa niin niistä tulee varmasti oikein hyvät paini- ja juoksukaverit! :)

Tässä koko koirakatras. Ei tullut parempaa ryhmäkuvaa :)

Elikkä Venla, Mila, Helmi ja Sofi

 Mila ja Venla juoksentelemassa

"Kukkuu" /Sofi

Sofi ja Helmi leikkii

Milaa kannoin välillä sylissä niin Sofi oli siihen sitten, että "Mäki haluun!"

Mila: "lallallaa"

Helmi ja Venla: "Kato ny tota, mitähän se meinaa"

Venla: "Mila, mihin sä meet? Mä tuun kans!"

Mila ja Venla (Sofi taustalla)

Kohti suurta seikkailua ;)

 

Mila

tässä vielä yksi video, jossa Helmi ja Venla repii puuta :) Ja Milakin siinä käppäilee.

* * *

Niin ja eilen päättyi arvonta. Voittajakin on jo selvillä!

 

Arpalippuja oli yhteensä tasan 30 ja niiden joukosta löytyi yksi onnekas (tai oikeastaan kaksi!) 

 * 

*

*

Tittididii

*

*

*

 

Palkinto meni ihanille villatytöille Hertalle ja Kertulle! Onnea! :)

Maastoon tutustumista

Tultiin juuri metsästä, oltiin siellä vähän Milaa tutustuttamassa luontoon. Eipäs pelännyt pentu yhtään, toisin kun Sofi joka oli aika valppaana koko ajan, kun siinä ihan lähellä oli mopopoikia, jotka pärisyttelivät oikein kunnolla.
Hiukan oli jo hämärää, niin ei kovin hyviä kuvia tullut. Pentu varsinkaan ei oikein tykännyt poseerata ja sillä taisi sitäpaitsi olla niin paljon uusia tuoksuja haisteltavana, ettei jaksanut koko ajan kiinnostua minusta ja tyhmästä kamerasta joka räiskii valoa jatkuvasti päin naamaa :) Sofi on tainnut jo tottua tähän kuvaamiseen ja katsoo viisaammaksi katsoa siihen kameraan, tai muuten tämä pöpi vaan jatkaa kimitystään ja huutaa taukoamatta "Sofiii, kato tänne! Kato tänne nyt, Sofiiii! Kato mikä täällä on, mikä on! Mikä täällä on!? Sofiiii!" ;)

 

Sofi on tykännyt kyllä tosi paljon Milasta! Se jaksaa leikkiä sen kanssa vaikka koko päivän, eikä mitään hermostumisen merkkejä ole havaittavissa :) Olen kyllä tosi tyytyväinen, että otin näinkin pian Sofin jälkeen toisen koiran. Molemmat jaksaa vielä leikkiä eikä laiskota yhtään :) 

Ja muistutan vielä, että pari päivää aikaa osallistua arvontaan, mikäli et vielä ole osallistunut! :)

Milan ensimmäinen viikko

Noniin, nyt blogi sai uuden otsikon! Sofin tassunjäljet muuttui Sofin ja Milan tassunjäljiksi!

Tänään Mila täyttää 9 viikkoa! Reilun viikon on neiti meillä asustanut, ja kaikki on mennyt hienosti. Koirat tulee todella hyvin keskenään toimeen ja Mila on jo päässyt tutustumaan Nellaan ja Lunaankin. Nella vain haistelee ja on tosi kiltti ja Luna hiukan enemmän on varuillaan, mutta tosi kiltisti on sekin ollut. Ollaan jo käyty tutustumassa molemmissa anoppiloissakin ja mökillä, että paljon on Mila jo päässyt kokemaan. Eilen se pelästyi kun juoksi suoraan vesilätäkköön, joka ylsi sitä vatsaan asti. Ei kai tajunnut että siitä kastuu :) Autoilua pentu pelkää, mutta eiköhän tuokin mene ohi ajan kanssa... Tässä vähän kuvia eiliseltä mökkireissulta:

 Ranta oli aluksi pelottava, mutta kyllä sinnekin sitten lopulta Sofin perässä uskallettiin mennä :)

 Sofi, Mila, Nella ja Luna

Sofi ja Mila. Sofi laski tuosta söpösti päänsä Milan päälle lepäämään <3

Linkki arvontaan

Lagottoneitien Viivin ja Pipsan blogissa on menossa arvonta 24.10 asti ja palkintona on 10€ lahjakortti Mustiin ja Mirriin.

Osallistumaan pääsen tästä.

Ensimmäinen herkkuluu

Mila asuu meillä nyt kolmatta päivää ja joka päivä on näkyvissä huimaa edistystä kotiutumisen suhteen. Joka aamu herää entistä reippaampi tyttö! Tänään Mila on ollut jo paaljon leikkisämpi ja tulee Sofin kanssa valtavan hyvin toimeen! <3

Tässä Milan eka "luu". Sofi tosin söi sen loppujen lopuksi, eihän pikkuinen tietenkään saanut siitä palaakaan irti :) Kyllähän Mila yrittää kovin kaikkia Sofin luita jyrsiä, mutta vielä ei ihan hampaat niihin pysty ^^

Mila saapui taloon!

Noniin, eilen sitten haettiin tämä ihanainen Mila-pentu meille. Lähes kaikki on mennyt uskomattoman hyvin. Olin varautunut siihen, että automatka on vikinää ja vinkumista ainakin puolet ajasta. Mutta tämä neiti ei päästänyt pihahdustakaan! Eikä ollut pätkääkään levoton. Nukkui sikeästi koko matkan sylissä :)

No päätettiin sitten, että koska tultiin niin myöhään kotiin niin Sofi saa nukkua ensimmäisen yön meidän porukukoilla kun se siellä oli jo valmiiksi hoidossa sillä hetkellä. Sai Mila sitten tutustua rauhassa meidän kotiin. Aika arka se oli ensimmäiset puoli-tuntia, mutta sitten alkoi innokkaasti tutkimaan ja nuuskimaan paikkoja. Alkoi jopa leikkimään melko pian. Yön se nukkui omassa pedissään meidän sängyn vierellä eikä vikissyt yhtään. Saatiin nukkua aamuun asti ilman herätyksiä, ja siitä samasta paikasta Mila löytyi mihin se oli ilalalla nukahtanut :) Iloisesti sekin sitten heräsi samaan aikaan kuin mekin vähän ennen yhdeksää.  En olisi ikinä uskonut että voi mennä näin hyvin!

Tänään sitten esiteltiin Mila Sofille. Kun Sofi aamulla tuli kotiin, niin olihan se jonkinverran valppaana ja häkeltynyt kun koko kämppä haisee pennulle. Alussa oltiin hieman varuillaan Sofin kanssa kun se oli niin jännittyneen oloinen. Mutta kun päästettiin Sofi kunnolla tutkimaan ja annettiin sen hihnassa seurata pentua, niin sitten se rentoutui. Hyvin pian päästin Sofin vapaaksi eikä kertaakaan ole ärähtänyt pennulle. Nyt ne tulee älyttömän hyvin toimeen, paremmin kuin olisin ikinä uskaltanut toivoa! Huomaa kyllä että tuo Sofi hiukan osaa itseään varoa, kai se tajuaa että täällä on pentu nyt.

Mila on kotiutunut aivan älyttömän hyvin, olen niin helpottunut ja onnellinen! <3 Nyt molemmat koirat vetävät sikeitä tuossa lattialla :)

Tässä ekana iltana kun Mila oli meillä yksin ilman Sofia:

Ja sitten seuraavana päivänä, eli tänään, Sofi ja Mila pääsivät tutustumaan:

 

Ja vielä yksi video:

Kolme yötä jouluun on...!

Eikös sitä voi verrata jouluun, kun haetaan sheltti-vauva perjantaina meille!! Voi että, mutta kyllä kuulkaas matelee nämä päivät! :)

Tämä postaus oli nyt vaan tällainen välituuletus, nyt nukkumaan ja vielä kaksi_kokonaista_pitkää_odotuksentäyteistä_päivää edessä...

:):):)

Mätsäriä ja muuta jutskaa!

Tänään oli Sofin ensimmäinen mätsäri, ajattelin mennä vähän harjoittelemaan tuota kehässä oloa. En tiedä mikä nyt taas tuli, siinä kun harjoiteltiin kehän ulkopuolella niin Sofi seisoi tosi nätisti asennossa ja käveli hienosti vierellä. Mutta kun kehään mentiin niin kauuhea veto päällä ja pöydällä ei osannut seisoa yhtään, rimpuili vaan.. :/ Höh sanon minä. Ehkä se olen vain minä joka ei osaa!?

Noh sai Sofi ainakin namin mukaan :)

 

Eilen käytiin eläinkaupasta hakemassa tälle meidän uudelle tulokkaalle (joka muuten muuttaa meille ensi viikon perjantaina!!) oma peti. Minulla oli tiukka budjetti kun kauppaan lähdettiin, yli 30€ ei saisi maksaa. Noh käveltiin sitten kaupasta tämän 49€ maksavan pedin kanssa... :P Olihan siellä monia muitakin vaihtoehtoja, mutta kun tämä oli niin mukavan tuntuinen ja Sofillakin on melkein samanlainen! Sofi pääsikin heti testaamaan uutta sänkyä. Laitan sen kyllä piiloon siihen asti että pentu tulee, ettei Sofi ehdi vallan omimaan itselleen :)

 

Sitten vielä lopuksi pari kuvaa metsälenkiltä, jolla oltiin tuossa muutaman päivä sitten Helmin ja Venlan kanssa:

 Helmi ja Venla alhaalla ja Sofi katselee ylhäällä

 Helmi, Venla ja Sofi

 Sofi, Venla ja Helmi

Venla, Helmi ja Sofi

Raakaruokintaa

Ollaan taas jatkettu näitä barffaus-kokeiluja, ja tällä kertaa paremmalla menestyksellä. Viimeksi kun kokeiltiin raakaa kanaa, niin ei maistunut Sofille niinkään hyvin. Nyt ostettiin lihaisia rustoluita ja nämä yllätys yllätys kävivätkin paremmin kaupaksi!

Nämä luut siis maistuivat oikein hyvin, Sofille syö ne kokonaan, luineen päivineen. Pariinkin kertaan olen nyt näitä antanut. Koiran elimistön pitäisi hyödyntää näitä luita ja raakalihaa paljon paremmin kuin valmisruokaa, koska näissä ei ole mitään lisäaineita, joita koiran elimistö ei tarvitse. Myyjä varoittikin etukäteen ettei kannata pelästyä jos koiran ulosteen määrä vähenee, on kuulemma ihan normaalia kun elimistö kerran hyödyntää niin suuren osan tästä luonnonmukaisesta raakaruuasta.


Miksi sitten ollaan yleensäkkään lähdetty kokeilemaan tätä barffausta eli raakaruokintaa?

Ensinnäkin haluaisin, että koirani saisivat mahdollisimman luonnonmukaista ja terveellisintä ravintoa. Ensimmäisiä kertoja kuulin barffauksesta, kun trimmaajamme puhui siitä. Hänellä on monta koiraa ja koirat ovat hänelle elämäntapa ollut jo monen monta vuotta. Hän itse ruokkii koiransa pelkästään barffaamalla. Olen myös kuullut monia positiivisia kommentteja muiltakin tahoilta, joiden mukaan barffaus vähentää mm. allergiaoireita, parantaa koiran turkin ja ihon laatua ja muutenkin vaikuttaa hyvällä tapaa koiran terveyteen.

Sittemmin olen vähän enemmän lukenut asiasta. Barffauksen metodi on, että lemmikkiä ruokitaan ainoastaan raakaluin. Näiden lihaisten raakaluoden määrä tulisi olla 60-70% koiran ruokavaliosta. Ravinnon tulisi koostua luista, lihasta, sisäelimistä, kalasta sekä vihanneksista.  Barffauksessa luita tai luuseoksia ei saa lämmittää tai keittää, koska silloin luumateriaalista tulee lemmikille vahingollista. Barffauksestahan sanotaan, että kun sitä noudattaa oikein, ei tarvetta erillisille lisäravinteille pitäisi olla. Itse kuitenkin ostin täkäläisesta barffauskaupasta Sofille luiden lisäksi merilevää, jota myyjäkin suositteli kun siitä kysyin. Se on hyvin vitamiini- ja kivennäisainepitoista ja sisältää mm. jodia ja rautaa. Merilevällä on monia hyviä vaikutuksia niin koiran kun ihmisenkin terveyteen. Sitä lisätään pieni hyppysellinen koiran ruoka-annokseen. Lisäksi Sofi on saanut vihanneksiä, porkkanasta se pitää erityisen paljon :)

Tunnustus

Kiitoksia Anelialle ja Netalle, joilta saatiin tunnustus!

Tunnuksen saaneen pitää;

- Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
- Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Sofin tunnustuksia

1. Rakastan uimista!

2. Tykkään matkustella ja olen aina valmis lähtemään reissaamaan.

3. Olen nopea oppimaan temppuja.

4. Minulla on valikoiva kuulo, en halua tulla luokse kun minua kutsutaan.

5. Meidän kodin lähellä asuu hirveästi jäniksiä, joita haluaisin kovasti jahdata, mutta kun on nuo himputin hihnat ja piha-aidat usein tiellä...

6. Parhaita kavereitani ovat Luna ja Nella sekä cotton-neidit Venla ja Helmi

7. Minulla on paljon leluja, joita myös rikon melko tasaiseen tahtiin...

8. Minusta tulee aivan pian isosisko!

Jaan tunnustuksen seuraaville koirablogeille:
Ee ja Ässä

Villakoiraneidit Hertta ja Kerttu

Cara ja Isla

Mäyräkoira Myrskyn pihapiiri

Pommipojat Mio ja Hali

Mad about westie´s

Freddyn toilailut

Aatula

Ja siitä pääsevät sitten muutkin tunnustamaan.

Kuukauden kuvassa

Nella, Luna ja Sofi on nyt westiekerhon kuukauden kuvassa (lokakuu 2011).
Täällä kaikki kuukauden kuvat näkyvillä.

Hoitoa vaivoihin

Suunnitelmissa tänään oli, että oltaisiin menty Sofin kanssa mätsäreihin vähän harjoittelemaan tuota kehässä oloa. Kiireen vilkkaan tulin töistä ja aloin vähän kampailemaan ja siistimään koiraa kunnes sitten huomasin että lattialla on pieni veritahra. Siinä sitten etsiskelin että tuleeko Sofista jostain verta, ja olihan siltä sitten mennyt rikki tuo tassun kasvain, josta aiemmin kirjoitin.

Eihän tuo mikään iso haava ole, mutta ei nyt sitten kuitenkaan enää mihinkään mätsäriin lähdetty, ettei vaan pahemmaksi pääse menemään. On kyllä niin ikävässä paikassa tuo kasvain, että toivon kovasti että lähtisi pian pois! Ei Sofi vielä ole sitä kyllä suuremmin huomioinut eikä jalkaansa nilkuttanut, mutta pahemman näköiseksi on nyt kyllä mennyt...

Tuommoinen tuo nyt sitten on, koitan nyt sitä vähän itse hoidella ja seurailla ennen kuin lääkäriin vien, kun lääkäri kerran viimeksi sanoi että itsestään pitäisi parantua. Kuvassa tassu on jo suihkutettu, oli paljon verisempi ensin. Nyt siinä selvästi on jo ihorikkoa, kun ennen on ollut aivan ehjä. Siitä tihkutti ihan vertakin vaikka kuvassa ei näykään.

Lenkillä täytyy kuitenkin käydä eikä Sofi siis tuota arista kävellessä, niin laitoin tassuun haavan päälle sidetaitosta ja päälle siderullaa kevyesti, että pysyy puhtaana. Annan nyt olla tämän päivän ja katson huomenna uudestaan miltä se näyttää. Näiden päälle piti vielä tossu laittaa, ettei Sofi revi heti sidetarpeita pois ja ulkonakin pysyy sitten puhtaana! :) Ja Sofi antoikin oikein nätisti hoitaa jalkaa, eikä nytkään yhtään yritä ottaa tossua pois jalasta :)

Muutama päivä sitten olin haistavinani hieman pahaa hajua Sofin korvissa, niin kävin ostamassa apteekista korvanpuhdistusainetta. Ei olekaan tullut korvia oikein kunnolla putsattua ennen, kun ei ole mitään vaivaa niissä ollut. Eikä nytkään varsinaisesti kun ei Sofi korviaan siis raavi eikä ne mitenkään rähmi tai punoita, mutta tulipas nyt sitten nekin puhdistettua ainakin kertaalleen! Ja samalla puhdistettiin Nellan ja Lunan korvat.

Myyjä suositteli tätä VertiDermiä. Olisi ollut kuulemma jotain vielä tehokkaampaakin puhdistusainetta, mutta joillekin koirille siitä tulee ärsytystä korviin, niin valitsin sitten tämän.

Koirat sydämissä

Tuossa aiemmin tällä viikolla tein käsityöblogiini postauksen tekemistäni risusydämistä. Siinä kävi nyt sitten sillä tavalla, että Sofista oli kiva hieman muokata näitä tekemiäni sydämiä uuteen uskoon:

Yön pitkinä tunteina oli vissiin niin tylsää, että piti vähän tehdä jäynää. Noh, eipä sitten muuta kuin metsään etsimään lisää risuja, kun ajatuksena oli tehdä kuitenkin seinäkoristeet, mutta ei tuota nyt enää ihan kehtaa seinälle laittaa :P Ja teinkin sitten kaksi uutta sydäntä ja niistä tuli omasta mielestäni kivemmat kun ensimmäisistä!

 

 vasemman puoleinen tehty pajuista ja oikeanpuoleinen koivusta

 Tilasin jonkin aikaa sitten Tessukalta puusta tehtyjä koiraprofiileita; kolme westietä ja yhden sheltin.

sheltin ja westien kiinnitän tähän sydämeen ja ajatus olisi laittaa tämä meidän etuoveen tai sen viereen seinälle. Mutta vasta sitten kun meille tuo shelttipentu muuttaa parin viikon päästä. Saa sitten Sofi ja Mila oikeen omat profiilit oveen :)

 Vanhemmilleni ajattelin viedä tämän toisen, Luna ja Nella kun asustavat siellä.

Niin ja asiasta toiseen, nyt saivat meidän kaikki koirat omat välilehdet tuonne blogin otsikon alle. Siellä kaikista omat pikku esittelyt! :)