Polskis ja molskis!

3.7. Oltiin Yyterissä shelttitapaamisessa, ja mietin kyllä että mahtaako väkeä tulla paikalle, kun ilma oli niin kehno. No tulihan niitä koiria ihmisineen kuitenkin, ja Milaa ei ainakaan haitannut tyrskyt ja myrskyt :)

Aallot toimi Milan mielestä hyvinä hyppyesteinä:

Tässä vielä koko ryhmärämä:

joku ei kuulu joukkoon ;)

Nyt onkin sitten muutama lähipäivä ollut aivan ihanaa säätä! Koiria on ollut pakko käyttää uimassa harva se päivä, ja Sonian sekä koirien kanssa oltiinkin edellispäivänä meidän mökillä vähän uiskentelemassa ja saunomassa. Mä olen kyllä tosi tyytyväinen kun Milakin on oppinut tykkäämään uimisesta niin, että ui jo melko pitkiäkin matkoja :) Nyt oli pelastusliivit messissä, niiden kanssa olikin kätevää kun mentiin Sonian kanssa uimaan ja Mila ja Stella siinä sitten noutivat lelujaan ja uskentelivat mukana :) 

 Mila ja Stella laiturilla

 Stella ja Sofi 

 Mila ja Sofi laiturilla

kaunokaiseni :)

 Meidän ihanuudet: Mila, Sofi, Sulo ja Stella pelastusliiveineen 

Video 13.7.

Verikoetuloksia, järvenjääkuvia ja shelttitapaaminen

Alkoi sitten maaliskuu, ja ei olisi kauniimpi sää olla ensimmäisenä päivänä, ihanaa ihanaa kun "talvi" alkaa jäädä taakse <3 Postailu on hieman harventunut, ja syynkin pystyn hyvin kertomaan. Ensinnäkin, kuvia ei ole tullut otettua kamalan masentavan sään vuoksi ja koirat on tämänhetkisine turkkeineenkin niin laimea näky ettei ole houkuttanut kuvia niistä napsia :) Edellispäivänä tuli kuitenkin vähän kuvailtua mökillä järvellä.

Ennen kuvia täytyy hehkuttaa, että meidän 9v Nella-mummeli kävi yleistarkastuksella eläinlääkärillä, koska on ollut hieman levoton lähiaikoina, ja tulokset olivat varsin positiivisia. Luultavasti muutoksen käytöksessä johtuvat vain juoksuista, koska lääkärin mukaan mamma on loistavassa kunnossa ja kaikki veriarvotkin on viitelukemissa :)

Mökkireissu:

 Sofi, Nella ja Luna

Mila, Sofi, Luna ja Nella

Vähän jännäsin mökille mennessä, että onko jää jo vaarallista, mutta se oli vielä toosi paksua, ei ollut pelkoa rikkoutumisesta.

 Mila on vielä hupaisa näky pikkuisessa turkissaan, jota se maltillisesti kasvattelee :) Toiveissa olisi toukokuun parit näytelmät, mutta vahvasti epäilen nyt tuota turkkia, että ehtiikö kasvamaan siihen mennessä...

Sunnuntaina oltiin myös shelttitapaamisella Yyterin koirarannalla, sieltä enemmän kuvia täällä. Mila tapansa mukaan ei kiinnostunut kavereista vaan kaivoi uudestaan ja uudestaan lelun mun taskusta esille aina kun kyykyssä kuvasin muita koiria :) Leluista on tullut Milalle kyllä maailman napa.

Muutama kuva tähänkin esille:

Pahaa-avistamaton Mila sekä Tero

Milan turkki on edelleen pentujen jälkeen niin säälittävä, että pahoin pelkään ettei ehditä edes toukokuun näyttelyihin, joihin olen tähdännyt meneväni. No, myöhemmin sitten...

 Atlas, Sami, Tero, Mila, Vilma, Dafi

10vko Elmer ja Mila

Lajinvaihdos?

Mä oon vähän miettinyt, että mulla ei riitä ehkä motivaatio kisaamaan Sofin kanssa tokossa ja treenitkin siinä lajissa tuntuu välillä melko puurtamiselta. Tästä syystä olenkin ajatellut, että jatkaisin Sofin kanssa rallytokoa, jota kokeiltiin viime vuonna. Se tuntuikin alusta asti tosi mukavalta lajilta, mutta vaihdoin sen tokoon sen tähden, ettei siinä lajissa paljonkaan kilpailuja järjestetä.

Nyt kuitenkin kun luin viimeisimmän Koiramme-lehden niin siinä oli artikkeli rallytokosta. Kuten jo tiesinkin, niin rallytoko on Suomessa vasta aika uusi laji. Nyt sitä ollaan kuitenkin ajamassa viralliseksi koiraharrastuslajiksi myös meidän maallamme, mikä tarkoittaisi että myös tässä lajissa olisi tulevaisuudessa mahdollisuus valioitua. Tämä saikin minut uudelleen harkitsemaan tätä lajia meidän "virallisena" harrastuksena Sofin kanssa. Ja vaikkei lajia vielä aikoihin virallistettaisikaan, niin pidin tästä lajista kuitenkin ehkä itse enemmän kuin tokosta. Joten, saattaapi olla että vaihdamme jo pikapuoliin lajia, saa nähdä :)

 Vai olisikohan jokin kiipeilylaji sittenkin se oikea valinta? ;) Neiti kiipeili tuonne kuulkaas ihan itse, täytyy vaan jatkossa kieltää ettei toinen loukkaa... :)

Sitten Milan jalasta, voih. En tiedä teenkö härkäsestä kärpäsen, mutta tänään Mila taas vähän nilkutti kun juoksi takapihalla :( Sitä kesti vain hetken mutta se sytytti ison punaisen valon mun päässäni. Tarkoitus on mennä ensi tiistaina taas takaisin agitreeneihin, mutta pelottaa niin kamalasti että mitä jos tuo ei olekkaan vielä parantunut! Jalka ei yleisesti ole Milaa enää vaivannut, mutta ollaankin vältelty rajuja liikkeitä ja täysillä juoksemista. Kyllä harmittaa niin pirusti taas jos joudutaan oikein kunnon pitkälle tauolle... Pelkään että siinä menee kaikki kehitys hukkaan, ja varsinkin kun kontaktit ja kepit on edelleen kesken.Voi itku.

En olekkaan muuten maininnut, että ollaan nyt shelttilenkkeilty muutamaan otteeseen täällä Porissa ja ensimmäisestä tapaamisesta tulikin otettua paljon kuvia, jotka ovat kaikki nähtävissä täällä. Muutama kuvanen myös tässä omista koirista:

  Sinne meni keppi!

Aloitetaan myös tällä viikolla varmaan Porin westielenkit taas talvitauon jälkeen :)

 Mila, Sofi, minä, Luna ja Nella

Jos seutulaisia rotuihmisiä löytyy, niin käykäähän liittymässä:
Porin seudun sheltit- facebookryhmä
Porin westielenkit -facebookyhteisö